Lymfoomien hoidossa tyypillisimpiin biologisiin hoitoihin kuuluvat sekä vasta-aine-hoidot että interferonihoidot. Näiden avulla voidaan tehokkaasti tuhota lymfoomasoluja, hidastaa niiden kasvua ja aktivoida kehon omat puolustusmekanismit hyökkäämään syöpä-soluja vastaan.

Interferonihoidot

Interferoni on valkosolujen tuottama hormonin kaltainen proteiini, joka auttaa ihmisen immuunijärjestelmää puolustautumaan tartuntoja vastaan. Keinotekoisesti tuotetun interferonin uskotaan pienentävän kasvainta ja estävän niiden kasvun hidaskasvuisissa non-Hodgkin-lymfoomissa. Tämän hoidon tyypillisimpiin haittavaikutuksiin kuuluvat väsymys ja kuumeen kaltaiset oireet, kuten lämmönnousu, vilunväristykset, päänsärky ja lihassärky.

Vasta-ainehoidot

Vasta-aineet ovat lääkkeitä, jotka hakeutuvat tiettyyn kohdemolekyyliin. Vasta-aineen sitoutuminen kohteeseensa estää kohdemolekyylin toiminnan ja siten pysäyttää syöpäsolujen jakautumisen ja kasvaimen kasvun. Syöpäsolun pinnalle kiinnittynyt vasta-aine voi myös toimia merkkinä elimistön omalle immuunipuolustusjärjestelmälle siitä, että solu on epänormaali ja se pitää tuhota. Kohteen tarkalla valinnalla pyritään siihen, että vasta-ainelääkkeillä olisi vähemmän terveisiin kudoksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia kuin perinteisillä solunsalpaajilla.