Mitä solunsalpaajahoitojen aikana on odotettavissa?

  • hoidot

Minulle aloitettiin lymfooman hoitona solunsalpaajahoidot. Mitä kaikkea on odotettavissa? Tulisiko minun huomioida jotain erityistä hoitojen aikana?

Non-Hodgkin -lymfoomien tavallisin solunsalpaajahoito on R-CHOP (rituksimabisyklofosfamidi-adriamysiini-vinkristiini-prednisoloni), jota annetaan kolmen viikon välein. Siihen liittyy tavallisina sivuvaikutuksina hiusten lähtö noin kaksi viikkoa hoitojen alusta, pahoinvointia, ummetusta, tulehdusriski sekä neuropatia, eli sormien ja jalkojen pistely tai puutuminen.

Hiukset kasvavat takaisin hoitojen loputtua (joskus erilaisina). Pahoinvointi, ummetus ja tulehdusriski loppuvat myös hoitojen päättyessä. Neuropatia voi joskus olla varsin pitkäkestoinen ongelma, joka voi kestää kuukausia, vuosia tai joillakin koko loppuelämän joko pienempänä tai suurempana haittana. Tämän takia vinkristiini (joka neuropatian aiheuttaa) herkästi jätetään pois hoidosta, ilman, että hoidon teho heikkenee.

Ensimmäinen rituksimabi-tiputus annetaan yleensä osastolla hitaana tiputuksena, koska elimistö voi reagoida hoitoon aiheuttaen esim. hengenahdistusta tai ihottumaa. Oireita voidaan hillitä lääkkeillä, ja yleensä myöhemmissä tiputuksissa oireita ei enää tule.

Tulehdusriskin takia yli 65-vuotiaille liitetään hoitoon yleensä valkosolukasvutekijäpistokset, jotka ovat erityiskorvattavia syöpäpotilaille.

Hodgkinin lymfooman peruskuuri on ABVD (adriamysiini-bleomysiini-vinblastiinidakarbatsiini). Nämä hoidot annetaan kahden viikon välein. Siinäkin sivuvaikutuksina ovat pahoinvointi, ummetus ja hiustenlähtö. Myös neuropatiaa eli jalkojen ja käsien pistelyä voi tulla. Bleomysiini voi aiheuttaa keuhkoreaktion. Tämän takia hoitojen aikana tulee aina raportoida, mikäli tulee yskää tai hengenahdistusta. Mikäli keuhkoreaktio todetaan röntgentutkimuksissa, bleomysiini jätetään hoidosta pois. Hoitojen teho ei silti kärsi tutkimusten mukaan. Yli 60-vuotiaille hoitoa ei välttämättä aloiteta lainkaan.

Mikäli annettavaan hoitoon liittyy jotakin (esim. muuhun lääkitykseen liittyvää), joka tulisi huomioida ennen hoitoon saapumista, hoitava lääkäri kertoo asiasta.

Hoitojen aikana kannattaa pitää hyvästä perushygieniasta huolta ja käyttää käsidesiä infektioiden estämiseksi. Suurin osa tulehduksista tulee kuitenkin omasta elimistöstä (hampaat, suolisto), joten eristykseen ei tarvitse omaan kotiin jäädä tulehdusten pelossa. Mikäli ravitsemus on monipuolista, ei monivitamiineja yleensä suositella käytettäviksi, sillä ne voivat nostaa maksa-arvoja. D-vitamiinia saa ja suositellaan käytettäväksi tavalliseen tapaan pimeänä aikana. Ongelmien tullessa kannattaa aina ottaa yhteyttä omaan hoitavaan yksikköön. Mikäli hoitojen aikana tulee kuumetta yli 38 astetta, tulee yhteydenotto tehdä välittömästi.